Vikavirtasuojauksen käytön lisääntyminen sähköasennuksissa standardimuutosten yhteydessä saa toisinaan ammattilaisetkin ihmettelemään, että tarvitaanko sitä vikavirtasuojaa jo valaistusryhmissäkin. Vikavirtasuoja laitteena on kehitty alkujaan teollisuuden laitesuojauksen tarpeisiin.
Itävaltalainen fyysikko ja suojaustekniikan asiantuntija Gottfried Biegelmeier havaitsi kokeissaan 70-luvulla, että vikavirtasuojan avulla on mahdollista myös pelastaa ihmishenkiä. Mikäli ihmiskehoon sähköiskun aikana vaikuttavan vikavirran voimakkuutta ja kestoaikaa saadaan pienennettyä, voidaan näin ehkäistä sähköiskun aiheuttamia vaurioita.
Sähkön fysiologisista vaikutuksista ihmiskehoon ns. Sietoraja on 15 – 30 mA, mikäli virran kestoaika sähköiskussa on minuutteja aiheuttaa se uhrille jo verenpaineen nousua, hengitysvaikeuksia ja kouristuksia. Varsinaista sydänkammiovärinää ei näin pienellä virralla sähköiskun seurauksena vielä esiinny, kuten ei myöskään kovin voimakasta shokivaikutusta. 30 mA:n vikavirtasuoja reagoi kun vikavirta saavutaa 30 mA.n rajan. Se katkaisee sähkönsyötön ja estää näin sähköisku tilanteessa vikavirtaa nousemasta vaarallisen suureksi. Sähköiskun kestoajalla on virran voimakkuuden ohessa myös vaikutusta ihmiskehoon. Mikäli vikavirran kestoaika saadaan rajoitettua alla yhden sydänjakson, vähenee sydänkammiovärinän riski myös pienillä virroilla tapahtuvissa sähköiskuissa. Sydänjakso on yksi sydämen pumppausliike. Vikavirtasuojassa reagointi aika on noin 0.4s joka yleensä on alle sydänjakson.
Vikavirtasuojan katkaistessa sähköiskutilanteessa sähkövirran (ajassa 30mA/0.4s) ei ihmiskeholle vaarallisia sähköiskun aiheuttamia vaikutuksia pääse muodostumaan.
Vikavirtasuojan voidaan todeta olevan tehokas ja edullinen keino vähentää vaarallisia sähkötapaturmia pienjännite laitteistoissa, kuten asunnot, toimistot, työtilat ym. Käytön yleistyessä laitteiden hintataso on laskenut muutamaa kymmenee euroon. Myös siirrettävien vikavirtasuojien käyttö lisää sähköturvallisuutta vanhemmissakin kiinteistöissä.
Viimeisimmät kommentit