Jännitteettömyyden toteaminen kuuluu olennaisena osana turvallisten sähkötöiden tekemiseen. Nämä kaksi sanaa mainitaan lähes kaikissa sähkötyöturvallisuutta käsittelevissä ohjeistuksissa. Kuitenkin tämän sinänsä helpon toimenpiteen laiminlyönti löytyy taustalta monissa kuolemaankin johtaneissa sähkötapaturmissa, läheltä piti tilanteita ja pieniä ”räpsyjä kynsille” jotka eivät päädy tilastoihin lienee valtava määrä.
Kukaan sähköalalla työskentelevä tuskin on onnistunut välttämään tietoa jännitteettömyyden toteamisen tärkeydestä ja työturvallisuuskoulutusten kokeita tarkastaessani olen havainnut että asia teoriassa kyllä osataan täydellisesti.
Syitä laiminlyöntiin
Vuosina 2003 – 2006 TTY:n tekemän tutkimuksen mukaan ammattilaiset kertoivat kiireen ja työpaineen lisääntymisen nousseen suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Kiire turvallisuusriskinä on juurisyy jonka alle mahtuu joukko muita syitä jotka voivat johtaa läheltä piti tilanteisiin ja tapaturmiin. Jokaisen on hyvä pohtia omalta kohdaltaan, onko kiire riittävä syy esim. jännitteettömyyden toteamisen laiminlyömiseen, vaikka jännitteenkoetin sattuisikin olemaan vaikkapa autossa hieman kauempana.
Vaikka ihmisluonne usein pyrkii luontaisena toimenpiteenä maksimoimaan toimintansa tehokkuuden, niin turvallisuuden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole niitä tehtävia jotka kannattaa jättää tekemättä työkuorman keventämiseksi tai tehokkuuden parantamiseksi.
Riskeihin tottuminen on myös merkittävä syy monessa sähkötapaturmassa, kun työskennellään vuosia ja vältytään tapaturmilta, niin käykö niin että ajatus sähkötapaturmasta jää helposti taka-alalle kaukaisena tilanteena joka ei osu omalle kohdalle?
Asenne turvallisuuteen on viime vuosina kehittynyt parempaan suuntaan. Turvallisuusasiat ovat hyvin esillä työmailla, ja etenkin suuremmilla yrityksillä on kattavat ohjeistukset, perehdysohjelmat sekä seurantajärjestelmät. Pienemmissä yrityksissä resurssit ja tietämys ei välttämättä mahdollista yhtä mittavia panostuksia aiheeseen. Oman asenteen jokainen kuitenkin päättää itse, riippumatta siitä kuinka mittavia panostuksia työnantajalla on mahdollisuus asian hyväksi tehdä.
Jännitteenkoetin kuuluu ehdottomasti jokaisen asentajan työkalupakkiin.
Vieläkin löytyy tilanteita joissa työntekijän henkilökohtaisessa varustuksessa syystä tai toisesta ei ole asianmukaisia välineitä jännitteettömyyden toteamiseen. Tosin tässä kyseisessä tapauksessa hän ei ole sitä myöskään ymmärtänyt vaatia vaikka laite on ollut saatavilla, myöskään esimies ei ole varmistanut kohteen jännitteettömyyttä. Alla olevassa linkissä käsitellyssä tapaturmassa puutteellista tietämystä ja heikkoa asennetta turvallisuuskysymyksiin lienee kaikilla osapuolilla.
Tapaturma tilanteissa vastuukysymykset nousevat tarkasteltavaksi ja nykyinen oikeuskäytäntö näyttää jakavan melko kovalla kädellä sanktioita tapaturmaan johtaneista laiminlyönneistä. Turvallinen työskentely on tietenkin kaikkien etu ja oikeus.
Tilastotiedon lähde:
http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/sahkoturvallisuus/fi_FI/jatkotutkimushanke/
Viimeisimmät kommentit