Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

”Kiss of life” – Ensiaputaidoilla saatat pelastaa hengen

 

Valokuvaaja Rocco Morabito sai Heinäkuussa 1967 otettua tämän pulizer-palkitun valokuvan ”kiss of life”. Hän osui sattumalta tapaturma paikalle ollessaan matkalla muihin tehtäviin. ”Hälytin heti ambulanssin, sen jälkeen otin kameran esiin ja nappasin kuvan hyvin nopeasti” Morabito kertoo.

Kuva esittää kuinka linjamies J.D. Thompson elvyttää pylväässä puhalluselvytyksellä sähköiskun saanutta työkaveriaan, 29-vuotiasta linjamiestä, Randal G. Championia. Champion oli pylväässä työskennellessään saanut voimakkaan sähköiskun jakeluverkosta, ja menettänyt sen seurauksena tajuntansa. Hän oli kaatunut, ja roikkui korkealla pylväässä elottomana pää alaspäin turvavaljaiden varassa.

Välitön ensiapu pelasti uhrin.

Havaittuaan tapaturman alempana pylväässä työskennellyt Thompson kiipesi nopeasti Championin luokse tutkimaan hänen tilaansa, Championin kasvot olivat sinertävät, pulssia ei enää tuntunut, hänen sydämensä oli kammiovärinässä tai täysin pysähtynyt. Hankalissa pylväsolosuhteissa Thompson pystyi elvyttämään uhria ainoastaan puhalluselvytyksellä. Hän jatkoi elvytystä välillä uhrin pulssia tunnustellen, kunnes hän aikansa elvytettyään tunsi Championin sykkeen heikkona – sydän oli saatu jälleen toimintaan. Tämän jälkeen Thompson irrotti Championilta turvavaljaat ja hänet voitiin tuoda alas pylväästä. Thompson ja toinen  työntekijä jatkoivat elvytystä vielä alhaalla, Championin sydän löi jo voimakkaammin ja hän alkoi jälleen hengittämään. Kun Rocco Morabiton hälyttämä ambulanssi saapui paikalle ja ammattilaiset viimeistelivät elvytyksen, tällöin Champion heräsi eloon tajuttomasta tilasta.

Champion jatkoi linjamiehen uraansa vielä kauan Jacksonvillessä, Floridassa. Hän ehti saamaan uransa aikana vielä toisenkin sähköiskun. 35 vuotta tämän tapahtuman jälkeen, 1938 syntynyt Randal G. Champion kuoli, Midleburgissa Floridassa 64-vuotiaana vuonna 2002 sydämenvajaatoimintaan. Myös sankari J.D Thompson jatkoi uraansa sähköalalla, toki myös elämäänsä vaimonsa Sandran kanssa. J.D. Thompsonin sankariteko on huomioitu myös International lineman´s museumissa. Hän itse kävi museossa ensi kertaa lokakuussa 2018.

Voiko myös sinulle tai lähipiirillesi sattua tapaturma – onhan ea-taitosi kunnossa?

Tapaturmia sattuu päivittäin, työelämässä, harrastustoiminnassa tai kotona, yleensä silloin kun niitä osaa vähiten odottaa. Helposti kuitenkin olettaa että tapaturma ei satu minulle tai meille. Usein ensiavun saaja kuitenkin on antajan perheenjäsen, työkaverisi, tuttavasi tai sukulaisesi. Yleensä joku heistä joiden kanssa vietät aikaasi. Eniten ensiapua annetaan kuitenkin onneksi lievempiin haavereihin. Myös haavan puhdistaminen ja laastarin laittaminen on ensiapua, tai vaikkapa palovamman asianmukainen hoito.

Ensiapukoulutuksissa opetetaan myös vierasesineen poisto hengitysteistä ja siten tukehtumisen estäminen. Tämä on etenkin pienten lasten vanhemmille ja isovanhemmille hyödyllinen ja tärkeä taito myös työelämän ulkopuolella.

sahkot.fi-blogi   Mika Rantanen

Tällä helpolla keinolla pystyt pienentämään jopa 53 % sähkötapaturmariskiä sähköasennustyössä.

Jännitteettömyyden toteaminen kuuluu olennaisena osana turvallisten sähkötöiden tekemiseen. Nämä kaksi sanaa mainitaan lähes kaikissa sähkötyöturvallisuutta käsittelevissä ohjeistuksissa. Kuitenkin tämän sinänsä helpon toimenpiteen laiminlyönti löytyy taustalta monissa kuolemaankin johtaneissa sähkötapaturmissa, läheltä piti tilanteita ja pieniä ”räpsyjä kynsille” jotka eivät päädy tilastoihin lienee valtava määrä.

Kukaan sähköalalla työskentelevä tuskin on onnistunut välttämään tietoa jännitteettömyyden toteamisen tärkeydestä ja työturvallisuuskoulutusten kokeita tarkastaessani olen havainnut että asia teoriassa kyllä osataan täydellisesti.

 

Syitä laiminlyöntiin

 

Vuosina 2003 – 2006 TTY:n tekemän tutkimuksen mukaan ammattilaiset kertoivat kiireen ja työpaineen lisääntymisen nousseen suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Kiire turvallisuusriskinä on juurisyy jonka alle mahtuu joukko muita syitä jotka voivat johtaa läheltä piti tilanteisiin ja tapaturmiin. Jokaisen on hyvä pohtia omalta kohdaltaan, onko kiire riittävä syy esim. jännitteettömyyden toteamisen laiminlyömiseen, vaikka jännitteenkoetin sattuisikin olemaan vaikkapa autossa hieman kauempana.

Vaikka ihmisluonne usein pyrkii luontaisena toimenpiteenä maksimoimaan toimintansa tehokkuuden, niin turvallisuuden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole niitä tehtävia jotka kannattaa jättää tekemättä työkuorman keventämiseksi tai tehokkuuden parantamiseksi.

Riskeihin tottuminen on myös merkittävä syy monessa sähkötapaturmassa, kun työskennellään vuosia ja vältytään tapaturmilta, niin käykö niin että ajatus sähkötapaturmasta jää helposti taka-alalle kaukaisena tilanteena joka ei osu omalle kohdalle?

Asenne turvallisuuteen on viime vuosina kehittynyt parempaan suuntaan. Turvallisuusasiat ovat hyvin esillä työmailla, ja etenkin suuremmilla yrityksillä on kattavat ohjeistukset, perehdysohjelmat sekä seurantajärjestelmät. Pienemmissä yrityksissä resurssit ja tietämys ei välttämättä mahdollista yhtä mittavia panostuksia aiheeseen. Oman asenteen jokainen kuitenkin päättää itse, riippumatta siitä kuinka mittavia panostuksia työnantajalla on mahdollisuus asian hyväksi tehdä.

 

Jännitteenkoetin kuuluu ehdottomasti jokaisen asentajan työkalupakkiin.

 

Vieläkin löytyy tilanteita joissa työntekijän henkilökohtaisessa varustuksessa syystä tai toisesta ei ole asianmukaisia välineitä jännitteettömyyden toteamiseen. Tosin tässä kyseisessä tapauksessa hän ei ole sitä myöskään ymmärtänyt vaatia vaikka laite on ollut saatavilla, myöskään esimies ei ole varmistanut kohteen jännitteettömyyttä. Alla olevassa linkissä käsitellyssä tapaturmassa puutteellista tietämystä ja heikkoa asennetta turvallisuuskysymyksiin lienee kaikilla osapuolilla.

https://www.avi.fi/web/avi/-/paivasakkoja-seka-yhteisosakkoja-tyoturvallisuusrikoksesta-lounais-suomi-

Tapaturma tilanteissa vastuukysymykset nousevat tarkasteltavaksi ja nykyinen oikeuskäytäntö näyttää jakavan melko kovalla kädellä sanktioita tapaturmaan johtaneista laiminlyönneistä. Turvallinen työskentely on tietenkin kaikkien etu ja oikeus.

 

Tilastotiedon lähde:

http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/sahkoturvallisuus/fi_FI/jatkotutkimushanke/

 

Vikavirtasuojan toiminta sähköisku tilanteessa.

Vikavirtasuojauksen käytön lisääntyminen sähköasennuksissa standardimuutosten yhteydessä saa toisinaan ammattilaisetkin ihmettelemään, että tarvitaanko sitä vikavirtasuojaa jo valaistusryhmissäkin. Vikavirtasuoja laitteena on kehitty alkujaan teollisuuden laitesuojauksen tarpeisiin.

Itävaltalainen fyysikko ja suojaustekniikan asiantuntija Gottfried Biegelmeier havaitsi kokeissaan 70-luvulla, että vikavirtasuojan avulla on mahdollista myös pelastaa ihmishenkiä. Mikäli ihmiskehoon sähköiskun aikana vaikuttavan vikavirran voimakkuutta ja kestoaikaa saadaan pienennettyä, voidaan näin ehkäistä sähköiskun aiheuttamia vaurioita.

Kolmivaiheinen vikavirtasuoja. Laitteeseen kytketään vaiheet sekä nollajohdin.

Sähkön fysiologisista vaikutuksista ihmiskehoon ns. Sietoraja on 15 – 30 mA, mikäli virran kestoaika sähköiskussa on minuutteja aiheuttaa se uhrille jo verenpaineen nousua, hengitysvaikeuksia ja kouristuksia. Varsinaista sydänkammiovärinää ei näin pienellä virralla sähköiskun seurauksena vielä esiinny, kuten ei myöskään kovin voimakasta shokivaikutusta. 30 mA:n vikavirtasuoja reagoi kun vikavirta saavutaa 30 mA.n rajan. Se katkaisee sähkönsyötön ja estää näin sähköisku tilanteessa vikavirtaa nousemasta vaarallisen suureksi. Sähköiskun kestoajalla on virran voimakkuuden ohessa myös vaikutusta ihmiskehoon. Mikäli vikavirran kestoaika saadaan rajoitettua alla yhden sydänjakson, vähenee sydänkammiovärinän riski myös pienillä virroilla tapahtuvissa sähköiskuissa. Sydänjakso on yksi sydämen pumppausliike. Vikavirtasuojassa reagointi aika on noin 0.4s joka yleensä on alle sydänjakson.

Vikavirtasuojan katkaistessa sähköiskutilanteessa sähkövirran (ajassa 30mA/0.4s) ei ihmiskeholle vaarallisia sähköiskun aiheuttamia vaikutuksia pääse muodostumaan.

Siirrettävä yksivaiheinen vikavirtasuoja, laitetta voidaan käyttää sähkölaitteen ja pistorasian välissä. Jotkojohtojen kunto oltava kuitenkin hyvä,

Vikavirtasuojan voidaan todeta olevan tehokas ja edullinen keino vähentää vaarallisia sähkötapaturmia pienjännite laitteistoissa, kuten asunnot, toimistot, työtilat ym. Käytön yleistyessä laitteiden hintataso on laskenut muutamaa kymmenee euroon. Myös siirrettävien vikavirtasuojien käyttö lisää sähköturvallisuutta vanhemmissakin kiinteistöissä.

Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram

Milloin tarvitaan sähkötyöturvallisuuskorttia.

Sähkötyöturvallisuusstandardi sfs6002:ta tulee Suomessa soveltaa kun työskennellään sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Työ voi olla sähkö-, tele-, tietojärjestelmä- tai automaatio asennusta, myös muuta työtä, esimerkiksi sähkötiloissa tapahtuvaa siivous- tai vaikka rakennustyötä. Laitteistot voivat toimia kaikilla jännitealueilla pienoisjännitteestä suurjännitteeseen.

Standardi ei koske maallikoita jotka käyttävät tavallisia kodin sähkölaitteita tai muita laitteita jotka on suunniteltu maallikoiden käyttöä varten ja jotka ovat niitä koskevien standardien ja määräysten mukaisia.

Kansallisen lisävaatimus edellyttää että standardia sovelletaan Suomessa myös laivoihin, lentokoneisiin ja sähköajoneuvoihin silloin kun niitä huolletaan tai rakennetaan, ja sähkö syötetään yleisestä sähköverkosta. Suomalaisia laivoja standardi koskee, ellei ole määritelty muuta sähköturvallisuuden takaavaa menettelyä. (Merellä kansainväliset merilait ohittavat kansallisen lainsäädännön.)

Sähkötyöturvallisuuskortti

SFS6002:n mukaan kaikille sähkötöihin osallistuville, mukaan lukien työnjohto ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, tulee järjestää yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus. Koulutus tulee uusia viiden vuoden välein. Koulutuksesta tulee antaa dokumentti, todistus joka voi olla myös kortti muodossa.  Työturvallisuuskoulutukset ovat kokemusten mukaan parantaneet työturvallisuutta ja lisänneet turvallisuusajattelua työpaikoilla. Tämä ilmenee työtapaturmien vähenemisenä, ja siten myös parempana tuottavuutena.

Opastettu henkilö

Joitakin työtehtäviä sähkölaitteistoissa suorittavat myös työntekijät joilla ei ole varsinaista sähköalan koulutusta. Näitä töitä voivat olla esimerkiksi tuotantokoneen lauenneen lämpösuojan palauttaminen teollisuudessa, tai vaikkapa sähkötiloissa tapahtuva siivous- tai maalaustyö. SFS6002 edellyttää ,että näille työntekijöille järjestetään riittävä perehdytys sähkön vaarallisuudesta ja ohjeistus turvalliseen toimintaan kyseisessä ympäristössä, mikäli he työskentelevät siellä itsenäisesti ilman valvontaa. Tämä opastus on varsinaista sähkötyöturvallisuuskoulutusta kevyempi. Opastuksen jälkeen henkilö voi työskennellä kohteessa ilman sähköalan ammattihenkilön valvontaa. SFS6002 henkilömääritelmässä henkilöstä käytetään termiä opastettu henkilö.

Facebook
Facebook
Twitter
LinkedIn
Instagram